Eilen tunnollisena ja ekologisena ihmisenä aloin soija pullosta poistamaan kumi (tippalukko) tuppea veitsen kera, ne kun on niin tiukassa. No lähtihän se voimalla ja niin meinasi lähteä sormikin sen mukana. No ei nyt ihan ;-). olin nähtävästi saanut veitsellä samalla lasipullon reunaa rikki lohkeamaan ja sitten mennä töräytin siinä vauhdissa sormeni rikkonaiseen lasiin. Ei edes sattunut ollenkaan, katsoin vain että oho tulee näköjään vähän verta. No sitten totesin, että tuleepas sitä verta paljon. Sitten kun taivuttelin sormea nähdäkseni miten ison ventin sain aikaiseksi niin hyvä ettei luut näkyny. Hienosti oli sivauttanaut lihakset aivan halki ja nivelen kohdilta.

Sitten funtsasin että meniskö lääkäriin vai ei. Minähän en sinne turhan takia mene joten soitinpa Hannalle, että mitä mun kandee tehdä. No lääkäriin todettiin, että taitaa kannattaa mennä. Hanna taisi jo ehtiä mielessään toivoa, että pääsisi viikonloppuna Poppaa ohjastamaan ;-).

No Lohjan päivystyksessä sittenpä laittoivat yhden tikin ja ilman puudutusta. No ei ihan itku tullut, mutta kyllä se hiukka vihlasi kun iho lävistettiin ja kun se lanka vedettiin läpi niin tuntui piiiitkä vihlaisu ja sitten vielä päälle kiristys ja taas vihlasi kipeästi. Nyt siis sormi lastassa, etten sitä vahingossa kovin taivuttelisi. Väittivät, että puudutus sattuisi enemmän kuin vain yhden ompeleen laitto. No kyllähän ton kivun kesti - paljon pahempaakin on saanut kokea.