Ei onneksi kovin pahasti mennyt, ainakaan näillä näkymin...

Jotain hyötyä sitten saa tuosta agilityliiton lisenssistäkin, kun tuli nyt sen piikkiin käytyä lääkärissä tuon jalkani kanssa. Diagnoosina, ainakin ennen röntgenlääkärin lopullista lausuntoa, nilkan ja jalkaterän venähdys.

Eilen olin siis illalla vetämässä treenejä hallillamme ja sen jälkeen treenailin vielä omilla koirillani eli Ruutilla ja Popalla. Ei ois kannattanut, sillä Popan kanssa sattui yhteentörmäys ja kaatuminen ja nilkka taittui. Sattui niin vietävästi, mutta aikani voivoteltuani päätin jatkaa treenii. Popalla vielä vähän ja sitten Ruutilla. Ja siihen päälle vielä kunnon jäähdyttely lenkki. Kyllä se jalka kieltämättä koko ajan ilmoitti itsestään, mutta hullu kun on niin treenejähän ei kesken jätetä.

Kotiin kun pääsin niin menin vielä suihkuun ja sen jälkeen hädintuskin pystyin astumaan jalalla. Ja yö tuli nukuttua tosi huonosti, sen verran jalka vihoitteli ja aamulla se vasta kipeä olikin.

Saapas nyt sitten nähdä onko jalka viikonloppuna kisakunnossa . No eiköhän Popalle lauantaina ainakin löydy lainaohjaajia, jos jalka ei kestä juoksemista. Mutta tiukan sidoksen ja kipulääkkeen turvin saatan itse pystyä koikkelehtimaan radalla ...