Ristiäiset
Lauantaina oli nyt sitten kummitytön ristiäiset. Tyttö oli varsin kiltisti toimituksen ajan. Hän päätti sopivasti ottaa pienet päiväunet ja vaikka sai vettä päähänsä niin ei unet siltikään keskeytyneet. Tyttö sai nimekseen Pihla Elmiina. Kaunis nimi.

Agility
Agility kisoissa pyörähdin Popan kanssa sitten sunnuntaina Purina Areenalla. Luvassa oli kaksi rataa: agility- sekä hyppisrata. Aamulla katsoin, että kukas se tuomarina olikaan ja kas vain Asko Jokinen. Ajattelinpa vaan, että taitaapi tulla mielenkiintoiset radat ;-). Ja eipä mennt veikkaus yhtään väärin.

Agility radalla oli jopa kertakaikkiaan pöytä. Se oli Popalle ensimmäinen kerta, kun pöytä oli kisoissa ja ensimmäinen kerta kun suoritimme pöytää radan yhteydessä. Poppa on agility kentällä varmaan kolmasti elämässään hypännyt pöydälle. No onneksi siellä sivulla oli pöytä, mitä sai koiralle muistuttaa mieleen. Eikä se nyt ihan huonosti mennyt sitten radalla, tosin luulin että tuomari olisi antanut kiellon ennen pöytää, kun Poppa ihan pysähtyi ja pyörähti itsensä ympäri ennen hyppäämistä pöydälle. Mutta eipä tuo tuntunut siinä antavan muillekaan kieltoa kovin herkästi. Rata oli jotenkin hyvin erikoinen, mutta silti pääsimme sen läpi harmittavan vitosen kanssa. Popalla meni jostain syystä rytmi sekaisin puolessavälin keppejä ja siitä siis tuo vitonen. Kontaktit sain otettua nyt ihan mielettömän hyvin. Poppa juoksi vauhdilla alas asti ja käskystäni jäi seisomaan alastuloon oikeaan asentoon ja vasta luvalla pois. Itse muistin nyt liikkua niinkuin treenatessanikin eli juoksin koiran ohi kontaktilla ja samalla vain käskytin.

Hyppis oli sitten taas Asko Jokinen tyylii, ehkä vähän selkeämpi mentävä kuin agility rata. Mutta ei mennytkään meillä sitten niin hyvin, sillä siitä tuloksenamme hylly.

Lapua
Tomihan oli siis Ruutin kanssa koko viikonlopun Lapualla Junkkarissa. Junkkarihan on siis mannermaisten kanakoirien nuorten luokkalaisten kaer-koeviikonloppu. Koira saa siis vain kerran elämässään kyseiseen tapahtumaan osallistua.

Lauantaina Ruutilla oli vuorossa ensin ulkomuotokatselmus. Ja niinkuin vähän veikkasinkin, niin Ruutille oli jäänyt kammo viime näytelmistä. Ei antanut tutkia itseään kunnolla, hampaat olivat saaneet sentään katsottua. Ruuti veti itseään koko ajan vaan maihin ja oli peloissaan kehässä. Onneksi oli sentään rauhoittunut esiintymään ja malttoi seisoi asiallisesti ja hyvin paikoillaan. Palkintosija erinomainen meni arvostelun mukaan kehäkäyttäytymisen takia, harmi :-(.  Ja nyt Ruutilla oli korvat ylöskiinnittyneet, kun viimeksi ne oli alaskiinnittyneet... Ei voi muuta kun mennä paljon vaan mätsäreihin keräämään Ruutille nyt positiivisia kokemuksia kehästä.

Sunnuntaina oli Ruutilla sitten vuorossa kaer-koe. Kylmälinnun noudossa Ruuti oli yllättänyt ja lopullisten houkuttelujen kautta oli kuin olikin tuonut fasaanin Tomille, tiputtaen sen Tomin jalkoihin. Kaksi pistettä oli tuomari siitä antanut eli kun kerroin on 2 niin pisteitä tuli siitä yhteensä neljä. Voi kun toi koira ois tehnyt tollaisen noudon viime viikonloppuna niin olis Ruuti saanut nuo2 tuloksen, harmi. No nyt kun sitten onnistui nouto niin sitten ei onnistunut tällä kertaa riistatyö. Ruuti törmäsi peltopyy parveen ja säntäsi perään, lyhyen matkan päähän Tomi sai koiran pysähtymään, mutta sitten kun ei ampaissut heti laittamaan koiraa kiinni niin Ruuti säntäsi uudestaan perään ja sitten menikin muutaman sata metriä ja täten leikki loppui siihen. Viimeinen ampaisu lintujen perään, kun olisi jäänyt välistä niin Ruuti olisi voinut vielä saada lisää haku aikaa, mutta nyt peli loppui siihen paikkaan ja tulokseksi jäi NUO 0. No eipä voi toivoo muuta kuin, että sitten marraskuun kokeessa onnistuisi nuo kaikki osa-alueet hyvin.