Tänään sain todella kivan sähköpostin Agilityliitosta, sillä Poppa ja minä ollaan valittu B-maajoukkueeseen!!!!

Hain siis B-maajoukkueeseen, mutten tosissaan ajatellut että sinne pääsisimme. Näyttökisojen perusteella ei pisteitä paljon herunut, mutta kuudenneksi joka säkäluokkaan pääsi lupaava uusi kolmosluokkalainen tulokas pari ja painoarvo valinnoissa oli että ohjaaja on nuori. Tomi totesi silloin hakemusta laittaessani, että turhaan laitat kun ethän sä enään mikään "nuori" ole. Mää vaan siihen totesin etten mää nyt kuitenkaan mikä ikäloppukaan ole ;-).

Ruutin kanssa oltiin sitten illalla treenailemassa agilityy. Ja nyt oli vuorossa leikkimieliset kisat :-). Ruutilla tuli yksi kielto putkella, muuten ihan kiva rata. Ja koiruudessa oli siis vauhtia ja intoa tosi hyvin. Taitaa tuo kaveri olla vähän tuulella käyvä...

Illan päätteeksi ystäväni vielä soitti minulle kysyäkseen, että suostuisimmeko Tomin kanssa heidän pienen vastasyntyneen vauvansa kummeiksi ja eihän tuohon tehtävään voi kuin ilolla ja kunnialla lähteä :-).

Treeneistä kotiin ajaessani muistin vielä, ettei vuosi sitten todellakaan tapahtunut tänä kyseisenä syyskuun ensimmäisenä päivänä mitään kivaa, sillä mummini kuoli tasan vuosi sitten. Hänen rakasta muistoaan kunnioittaen:

Tuuli toi hiekkaa,
tuuli vei hiekkaa.
Jotakin rannalle jäi.
Ihmisiä tuli ja ihmisiä
meni.
Jotakin mieleen jäi.